"Etsitään nuorta työntekijää. Vaaditaan alan koulutus sekä kymmenen vuoden työkokemus alalta." Liian monta kertaa on työpaikan hakeminen tyssännyt edellä mainittujen sanojen lukemiseen.
Sain alkuvuodesta koulun kautta keikan, jossa kysyttiin valokuvaajia kuvaamaan yritystapahtumaa. Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi, koska saisin työkokemusta. Kuvauspäivänä paljastui, että keikasta saa ihan oikeaa rahaa, ja ensimmäistä kertaa ajattelin, että "mitä ihmettä, voin tehdä alan töitä ilman koulutusta". Aiemmin olin saanut palkaksi "näkyvyyttä ja kokemusta", koska minulla ei ole ollut valokuvaajan papereita. Ihmettelin suuresti, kun yrityksestä sanottiin, että he ovat lisänneet minut heidän freelancer-valokuvaajien listalle. En ottanut heidän sanoja tosissani, kunnes keikkapyyntöjä alkoikin tupsahtelemaan sähköpostiini. Sama ajatus tuli seuraavan kerran, kun olin ollut Koodersilla harkassa suunnilleen viikon. Minulle sanottiin, että olen tervetullut heille tekemään videoita myös harkan jälkeen, jos vain olen kiinnostunut. Minulla ei ollut alan koulutusta, olin tehnyt videoita alle vuoden, ohjelmien käyttö ei ollut kunnolla hallussa, ja siltikin minut haluttiin töihin. Taisin ääneenkin ihmetellä, että eihän minulla ole edes koulua käyty loppuun. Ei sillä ollut kuulemma mitään merkitystä.
Ennen mediaopintojen aloittamista en ikinä etsinyt media-alalta töitä, sillä kuvittelin tarvitsevani medianomin paperit tai työkokemusta alalta päästäkseni töihin. Mutta media-ala on siitä hyvä ala, että koulutusta ei välttämättä vaadita, jotta pääsisi alalle töihin. Esimerkiksi videoiden tekemistä voi harjoitella kuvaamalla kännykällään videoita ja editoimalla niitä ihan vaikka puhelimen omalla editorilla. Kuviakin pystyy ottamaan samaisella laitteella, ja niiden käsittelyä voi harjoitella melko halvalla. Käymällä alan kouluja voi toki oppia käyttämään ohjelmia nopeammin ja tehokkaammin, mutta itsenäisellä ahkeralla opiskelulla oppii ihan yhtälailla ainakin kaikki perusasiat. Jos olet hyvä tyyppi ja osaat perusteet, niin varmasti moni yritys palkkaa mieluummin sinut kuin henkilön, joka on känynyt koulut, mutta on ihmisenä kyseenalainen. Netti on täynnä valokuvaukseen, kuvien käsittelyyn, graafiseen suunnitteluun, sekä videotuotantoon liittyviä opetusvideoita, joten eikun vaan tutkimaan!
Aiemmin pidimme myös podcastin liittyen nykyaikaisiin kouluttautumis mahdollisuuksiin.
Blogin kirjoittaneen Ida Lehtosen löytää Instagramista ja aiemmin hän kirjoitti kokemuksistaan avotoimistossa.
Koulussa esitelmien pito luokan edessä tai ylipäätään äänessä oleminen oli miulle aivan hirveää. Vaikka kaikki olisi miten hyvin tehty ja suunniteltu, puhuminen jännitti aina. Ja jännittää edelleen. Tämä on piirre, josta haluan päästä eroon, joten kun Miikka kysyi, että haluaisinko pitää somevideokoulutuksen, oli vastaus päivänselvä: tottakai!
Työpiste kotona ja toimistolla eroaa yleensä aika paljon toisistaan. Tässä blogissa näkyy, miten paljon niitä eroja voi olla, mutta myös, miten paljon sitä samankaltaisuutta on.
Meni kymmenen vuotta siinä, että päädyin media-alalle. Jo teini-iästä lähtien haaveena oli olla ammattivalokuvaaja, mutta elämä vei lukion kautta kokeilemaan yliopistoelämää, ja sieltä vihdoinkin media-alan opintoihin.