Koodersin väen mietteitä asioista.
Miten paljon erilaisia ajatuksia tuleekaan päivän aikaan mieleen tai tekoihin. Miten paljon vaikuttaa se millaisella olotilalla otan niitä ajatuksia vastaan tai kerromme.
Suomalainen kokous-/palaverikulttuuri on varmasti ollut murroksessa viimeisten vuosien aikana. Eikä se muuta tilannetta, että paljon kokouksia tai palavereita pidetään etänä, myös läsnä kokouksilla on oma paikkansa.
Olemme jokainen kohdanneet sankareita, jotka ovat tehneet urotekoja – joskus jopa näyttävästi. Myös monesti teemme arjessa joka päivä sankaritekoja, joista ei tulekaan näkyväksi ympärillä oleville ihmisille.
Niin, mitäs ne muut ajattelevat sinusta? Ketkä muut? Ei varmasti kaikki maailman ihmiset ajattele juuri sinua. Joten ota hetki ja hengitä.
Mietiskelin taannoin, miten paljon muodostamme mielikuvia ihmisistä vain sen pohjalta mitä heistä on kerrottu. Kuinka joskus ensimmäinen tapaaminen voi vaikuttaa, kuinka jatkossa arvoitamme toisen ihmisen. Osalle on tärkeää rakentaa omaa brändiä aktiivisella toimimisella ja vaikuttaa ihmisten mielikuvissa aktiivisilta, positiivisilta tai luotettavilta.
Pääsääntöisesti pidämme kuuntelemisen taitoa itsestäänselvyytenä. Kuten puhumista, niin myös kuuntelemista olisi meidän jokaisen syytä välillä opetella ja harjoittaa.
Kuulostaa aika raskaalta, että pitäisi kehittää koko ajan. Ymmärrän että kehittämistä tarvitaan, mutta voimmeko lopettaa kehittämisen jargonin toistaminen – varsinkin jos sitä ei avata kuulijoille mitä tarkoitamme. Otanpa nyt siis pohdintaa hieman ihmisen itsensä kehittämiseen liittyen.
Tunnistan että oma jaksaminen on parantunut paljon, kun olen tunnistanut omat toimintatapani. Toimintavoilla tarkoitan, miten toimin päivittäisessä elämässä ja miten otan vastaan tietoa. Välillä on ollut vaikea ymmärtää ja olla ymmärretty.